Helsingin piiri

Helsingin Kristillisdemokraatit vaativat kaupungilta nopeita ja konkreettisia päätöksiä, joilla asumisen kustannukset saataisiin siedettävälle tasolle Helsingissä. Kristillisdemokraatit näkevät Helsingissä ongelmia sekä kohtuuhintaisten vuokra- että omistusasuntojen tuotannossa. Etenkin yhteiskunnan tukemassa vuokra-asuntotuotannossa on Helsingin Kristillisdemokraattien mukaan ongelmia, joihin tulisi puuttua välittömästi. Tällä hetkellä yhteiskunnan tuki vuokra-asuntotuotannossa näyttää siirtyvän joillakin alueilla rakennuttajalle ylisuurina vuokratuottoina eikä vuokralainen pääse hyötymään yhteiskunnan tuesta vuokrien laskemisena.

Omistusasumisen suhteen Helsingin KD pitää suurimpana yksittäisenä ongelmana kaavoitusongelmien rinnalla rakennusliikkeiden ylivaltaa maankäytössä. Helsingin kaupungin tulisi Kristillisdemokraattien mukaan asettaa rakennusliikkeille nykyistä tuntuvammat sanktiot tapauksissa, joissa rakennusliike ei aloita rakentamista kaupungin luovuttamalla tontilla määrätyssä ajassa.
- Olisi luovuttava uusille kerrostaloille asetetusta 75 neliömetrin keskimääräisvaatimuksesta, sillä merkittävä osa helsinkiläisistä talouksista on yhden hengen talouksia. Sääntelyn vuoksi pienten asuntojen tarjonta ei vastaa niiden kasvavaa kysyntää, mikä nostaa kovin korkealle pienten asuntojen vuokria, toteaa Helsingin piirin puheenjohtaja Tarja Vänskä.


Lisätietoja
KD Helsingin piirin pj. Tarja Vänskä
044 7564137
Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen

Kristillisdemokraattien Helsingin piiri katsoo, että Helsingin kaupungin haastavassa taloustilanteessa on tärkeää, että kaupunki keskittyy lakisääteisiin ja muihin keskeisiin tehtäviinsä, eikä ryhdy tuottamattomiin suurhankkeisiin, joihin sisältyy isoja riskejä. Kaupungilla on taidemuseonsa, jota se on velvollinen kehittämään.

Helsingin kristillisdemokraatit myöntävät, että Guggenheim-museo lisäisi kulttuuritarjontaa, mutta pitävät esitettyjä etuja epämääräisinä sekä kustannusten ja hyötyjen jakaantumista epätasaisena. Esitys, jonka mukaan Helsinki vastaa rakennus- ja ylläpitokuluista sekä lisenssimaksuista Guggenheim-säätiölle, joka ei ota taloudellista vastuuta, mutta tarjoaa museolle ohjelmistoaan ja käyttää valtaa sen hallinnossa, on kohtuuton. Vaikka kaupunki saisi rahoitusta yksityisiltä ja yrityksiltä, jäisi vastuu veronmaksajille.

Helsingin kristillisdemokraattien mielestä myöskään esitys museon sijoittamisesta Katajanokalle ei ole loppuun harkittu. Museon rakentaminen liikenneyhteyksiltään vaikeasti tavoitettavaan ja ahtaaseen paikkaan ei palvele kenenkään etua. Kaavailluilla kävijämäärillä tämä tarkoittaisi liikennekaaosta.

Yhteistyö yksityisen taidesäätiön kanssa ei saa tapahtua yksipuolisesti sen ehdoilla. Kustannustenjaon lisäksi kaupungin pitää esitettyä tarkemmin ottaa huomioon, miten yhteistyö palvelee nykyisiä kulttuuri- ja taidelaitoksiamme, taiteilijoitamme, kaupunkisuunnittelua ja tavallista helsinkiläistä. Kulttuuritarjontaa ja sen laatua voi monipuolistaa riskittömämmin ja hyödyllisemmin ilman esitettyä Guggenheim-museota.


Suomen Kristillisdemokraatit
Helsingin piiri ry

Millainen wanhuus mahtaa olla, jos elän pitkään?
Millaiset ovat arkipäivän askareet ja miten suhtaudun siihen, että haurastun eikä voimani riitä ja luonteeni muuttuu... ?
Kuka minua hoitaa, kun en enään pärjää omillani ja millainen arvomaailma wanhustyön tekijöillä on nyt tai tulevaisuudessa? Vai saankohan edes hoitoa, kun jo nyt puhutaan, ettei ammattilaisia riitä kasvavan wanhusmärän avuksi.

Vanhuuden haamu hiipii taivaanrannan takaa kuin salaa. Monia askarruttaa etenkin omien oikeuksien toteutuminen. Aiheellinen huoli itse määräämisoikeuden menettämisestä perustuu todellisuuteen siihen mitä nyt ja tulevaisuudessa tapahtuu. Esim. Helsingissä on ajettu laitoshoitoa alas myöskin vanhustyöstä. Tavoitekeinot ovat kenties hyviä - mutta mitä sosiaalipoliittista keinoa poliittiset päättäjät nyt oikein haluavat.

Vanhukset ovat joutuneet muuttamaan ilman, että asianomaisilta tai omaisilta olisi mielipidettä asiassa kysytty. Niitä ei ole kuultu omassa asiassaan, vaikka nimenomaisesti strategioissa korostetaan kuulluksi tulemisen tärkeyttä ja sitä että yleensäkkin sosiaali- ja terveysalalla olevien asiakkaiden oikeudet pitäisi huomioida aiempaa laveammin.

Jokainen meistä tietää, että muuttuminen on kuluttavaa ja stressaavaa myöskin meille nuoremmillekin - saati sitte vanhuksille, joista osa ei pysty edes käsittämään, miksi tutuksi tullut koti pitää jättää. Sillä kotihan on linnani oliko se wanhainkoti - tai palvelutalossa oleva paikka. Turvattomuuden keskellä tieto siitä, että tarjolla on kenties uusi ehompi huone jossain "korvessa" - tarjoaa laihan lohdutuksen.

Sopeutuminen uuteen kotiin vie taas oman aikansa, ja sitä aikaa vanhuksella ei välttämättä ole jäljellä, puhumatta voimista joita uusien asioiden käsittely edellyttää.

Wanhustuttuni joutui vaihtamaan pari kertaa eri hoitopaikkaa, ennen kuin hänelle löytyi pysyvämpi paikka.Tämän seikkailun hän sai kokea yli 80-vuotiaana ja vastaavia tositarinoita Suomesta voi lukea helposti vaikkapa netistä.Oikeus päättää omista asioista on itsestään selvää meille työelämässä oleville mutta wanhainkodissa asuva saattaa joutua taistelemaan jopa oikeudesta saada syödä leivonnainen tai pitää pöytälaatikossa kahvipullaa vierasvarana.

Laitoshoidon auringonlaskua katsellessa jo kauniit puheet kotona asumisesta pitkään eivät välttämättä takaa inhimillistä kohtelua, jos vanhus joutuu sinnittelemään kodissaan yksin oman onnensa nojassa.

Itsemääräämisoikeudesta puhutaan kaunein sanakääntein mutta käytännön tasolla on vielä kehittämiselle sijaa.
Valitettavan monilla vanhuksilla tavoite kuuluksi tulemisesta on vielä kaukainen toive - toivottavasti ei kuitenkaan saavuttamattomissa.

Nyt eduskuntavaaleihin mentäessä uskon myöskin tulevien kansanedustajien tuovan paremman yhteiskunnallisen pohjan hyväksyä myöskin niin nuoret kuin vanhemmatkin ihmiset tasavertaisenina yhteiskunnanjäseninä. Vain aidolla välittämisellä voidaan ratkaista sosiaallista epäarvoistumista yhteiskunnassa.

Tommi Aura

Piirisihteeri, Helsinki